Tuesday, 4 February 2014

kotiruokaa

Eilen kävin tosiaan bussilla hakemassa vähän tarvikkeita leipomuksia varten ikään kuin kaupungin toisessa keskustassa (tai siltä se ainakin vaikutti), jossa en ollut ennen käynyt. Hillsborough oli kyllä nimensä veroinen, koska bussi meni koko matkan vain jyrkkää ylä- tai alamäkeä. Onneksi en joudu kävelemään siellä... Aion kyllä varmaan silti käydä siellä suunnalla joku päivä ihan jalkaisin, koska mitä nyt bussin ikkunasta näin, maisemat ovat siellä kyllä upeat.

Minulla oli sen verran pitkä ostoslista, että päätin ottaa kärryn, mutta minulla ei ollut sopivia kolikoita, joten päätin käydä Poundlandissa (jossa kaikki maksaa vain yhden punnan) ostamassa jotain saadakseni rahaa rikottua. Siellä tulikin vastaan setti, jossa oli pullasuti, nuolija ja kauha (juuri oikeaa vihreän sävyä), ja tajusinkin vasta sitten, että pullasutia saattaisi tarvita korvapuustien leipomisessa. Otin siis sen ja sain kärryrahaa!

Olin jo varautunut siihen, että muutamia asioita voisi olla hankalaa löytää. Ilmeisesti Englannissa ei oikein ymmärretä raesokerin päälle, ja koska minusta pullan päällä pitää olla sitä, päätin etsiä jotain korvaavaa. Löysinkin kakunkoristeluhyllystä hopeahelmien ja suklaakiehkuroiden välistä tällaista:



Sininen väri ei aivan kuulunut suunnitelmaan, mutta mielestäni se oli kuitenkin yllättävän hyvä vastine. Onhan sitä kai vaaleanpunaistakin raesokeria.

Kardemumma oli toinen jännityksen aihe, vaikka ei se kai niin kummallinen mauste ole. Sen verran kummallinen kai kuitenkin, että sitä ei löytynyt jauhettuna ollenkaan, vaan paras tulos oli tämä:


Olen kyllä joskus ennenkin murskannut kardemumman siemeniä, mutta en ole koskaan kuorinut niitä niin kuin herneitä. Leivinjauhepurkki toimi kotikutoisena huhmareena aika huonosti, mutta kai ne siemenet edes vähän pienentyivät. Tuoksu niissä oli ainakin juuri oikea!

Eikä mielestäni lopputuloskaan vallan huono ollut, vaikka Rike-kämppis kysyikin vähän varautuneena "What's that blue stuff?"




Käytin muuten ensimmäistä kertaa fariinisokeria täytteessä tavallisen sijaan! Kyllä silläkin hyviä tuli, mutta mielestäni maku ei kuitenkaan ollut niin tajunnanräjäyttävän erilainen, että siirtyisin tästä lähtien käyttämään vain sitä. Kanssa-asukkaat tykkäsivät myös, ainakin sen vauhdin perusteella, jolla pullia alkoi kadota pöydältä. Laitoin tosin varmuuden vuoksi muutamia kappaleita pakastimeen piiloon leipäpussien alle...

Tänään oli sitten aika tehdä jotain muutakin tuttua. En ole tehnyt makaronilaatikkoa täällä vielä kertaakaan, koska minulla ei ole sopivaa vuokaa, enkä viitsi sellaista täällä hankkia. Eilen keksin kuitenkin sellaisen loistoidean, että olen vieläkin siitä ylpeä: ostin sellaisia foliovuokia, joissa einesmakaronilaatikkokin tulee! Niitä sain viisi kappaletta punnalla, ja ajattelin yrittää vähän puhdistaa niitä lopuksi, että voin käyttää niitä samaan tarkoitukseen uudestaan.


Miten tuo munamaito näyttää niin epätasaisesti jakautuneelta...


Voin sanoa, että oli ihan niin kuin kotona. Nam!

I've been so Finnish lately with my cinnamon rolls and macaroni box. Both turned out almost exactly like at home - delicious! My flatmates loved the cinnamon rolls, and although I just made the macaroni box for myself this time, I might make it again when we have a flat dinner one of these days.

No comments:

Post a Comment